SAP´16
keskustelutilaisuus
Eemeli Saarela avasi tilaisuuden 17.05. Paikalla 3.5.2016
keskustelutilaisuudessa oli kunnanvaltuutettuja, virkamiehiä, koulujen oppilasedustajia,
nuorisovaltuusto jne yhteensä 54 henkilöä.
Tervetulopuheet:
Nuorisovaltuuston pj Heikki Kolu toivotti kaikki tervetulleeksi ja
toivoi rentoa ja avointa keskustelua. nuorisovaltuustossa on nyt 20 jäsentä ja
hyvä meininki. Tulevista tapahtumista hän kertoi nuorisovaltuuston
videoaloitteesta aiheena nuorisotilat, disko 4.5. ja syyslomalla tulossa
yöliikuntatapahtuma.
Kunnanhallituksen pj Heikki Lyytinen toi kunnan tervehdyksen
tilaisuuteen. Heikki Lyytinen oli SAP´16 etukäteistapahtumassa kunnan
valtuutettujen vierailulla Pitkäjärven koululla 23.3. Vierailusta koululle
hänelle jäi mieleen hyvät valmistelut ja oppilaiden hyvät kysymykset. Tämän
tilaisuuden keskusteluaiheet ovat ajankohtaisia ja Lyytisen mielestä on tärkeä
saada myös nuorten ideoita ja mielipiteitä aiheisiin.
Alkuaiheet
Nuorisovaltuustot kuntalakiin
esittelijänä vapaa-aikaohjaaja Tytti
Eromäki-Heino.
2015 kuntalakiuudistuksen yhteydessä lakiin liitettiin §26
Nuorisovaltuusto. Pykälässä sanotaan, että kunnissa tulee olla nuorisovaltuusto
ja sen toimintaedellytyksistä tulee huolehtia. Nuorisovaltuusto osallistuu
kunnallisessa toiminnassa lasten ja nuorten kannalta tärkeisiin asioihin aina
valmistelusta toteutukseen asti. Tämä lakipykälä virallistaa
nuorisovaltuustojen hajanaista asetelmaa ja toimintaa kunnissa.
Kangasalla on Suomen vanhin nuorisovaltuusto (8.3.1995 perustettu) ja
toiminta sinänsä vakiintunutta. Lakimuutos ei aiheuta paljoa toimenpiteitä
varsinaiseen toimintaan, mutta nuorisovaltuuston asema virallistuu. Tulevalle
toimintatavalle on mietitty parasta tapaa, yhdessä kunnan hallinnon ja nuorten
kesken. Eri vaihtoehtoja on esitetty liitteessä. Nuorten mielestä paras
toimintamalli on toiminta vapaa-aikapalveluiden ja nuorisotyön ohjauksen alla.
Toiminnalle olisi oma meno-ja tulokohta vuosittain. Nuorisovaltuusto tulee
hakemaan toimintarahaa kaudelle 2017. Nuorisovaltuuston edustavuus
saavutettaisiin lautakuntaedustajilla, tällä hetkellä 2 eri lautakunnassa,
mutta tulevaisuudessa edustajia voitaisiin nimetä kaikkiin lautakuntiin. Myös
Lapsia ja nuoria koskevissa asioissa jo valmisteleviin työryhmiin pyydettäisiin
nuorisovaltuuston edustaja. Nuorisovaltuuston säännöt / toimintaohje
tarkastetaan seuraavan kauden alussa ja hyväksytetään kunnan hallituksessa.
Myös uudet jäsenet hyväksytetään kunnan hallituksessa kauden alussa.
Kouluruokailukysely yläkouluille
toteutettu 2016 esittelijöinä Henri Pitkänen ja Jonna Lehto
5.5.2015 SAP`15 keskustelupäivässä puhuttiin kouluruokailusta ja sen
laadusta ja kustannuksista. Keskustelun jälkeen kouluruokailussa on tehty
muutoksia 2015 vuoden syksyllä ja nyt halusimme tietää onko kouluruokailussa
tapahtunut parannusta. Kyselyn tulokset taulukkona liitteenä. Sariolan koulu
teetti oman kyselyn, jossa kysymykset hieman erilaiset. Sariolan vastaukset
esitetty soveltuvissa osissa.
Pohjustus, kuinka keskusteluaiheet on valittu Tytti Eromäki-Heino
Keskusteluaiheita on pyydetty nuorilta aloiteboxeilla kouluissa,
nuorisotiloilla, kirjastoilla ja somessa. Näitä kanavia pitkin tulleista
vastauksista on poimittu eniten kannatusta saaneet aiheet. Aiheista on
keskusteltu kouluissa luokkaryhmissä ja vastauksista on tehty koonnit
kouluittain. Oppilaista on valittu edustajia tilaisuuteen keskustelemaan
aiheista. Kunnanvaltuutetut kävivät vierailuilla yläkoulujen 9-luokkalaisille,
kertomassa aiheesta ”miten kunta toimii” eli avattiin päätöksenteon vaiheita ja
eri osastoista ja lautakunnista kunnassa. Vierailu toimi myös
kyselytuntina.
Aihe 1.
Keskustan nuorisotilat
Kunnanjohtaja Oskari Auvinen puhui keskustan olevan vanhusvoittoinen. Keskustaa
suunnitellaan toiminnallisemmaksi, jotta keskusta elävöityisi ja palvelisi
kaiken ikäisiä kuntalaisia.
Vanhan valtuustosalin tilojen remontoinnista on suunnitelma, remonttia
on jo alettu toteuttaa. Käytettävissä on 80 000- 120 00 € kunnalle
annettuja perintörahoja.
Tiloja on esitetty mm. balettiopiston ja pikkuteatterin ja järjestöjen
ja nuorisotilojen käyttöön.
Balettiopisto sijoittuu kellarissa ns. kirjavaraston tilaan ja
pikkuteatterille etsitään tilat muualta. Vanha valtuustosali osoitettaisiin
nuorisotilan käyttöön ja järjestöille päivällä.
Nuorisovaltuusto on ehdottanut nuorisotilakäyttöön vanhaa Makuunin
tilaa, mutta tämä ajatus tyrmättiin vuokra-rahoituksen puuttuessa ja
väliaikaisen käyttömahdollisuuden vuoksi.
Vanhan valtuustosalin soveltuvuudesta nuorisotila käyttöön
keskusteltiin. Ongelmakohtina nähtiin ulko-oven valvottavuus, rappukäytävä,
alakerrassa olevat käytävät ja sokkelimaisuus, huono netti- ja puhelinyhteys.
Päättäjät selvittivät ratkaisumalleja ongelmiin. Ulko-ovelle
asennettaisiin tallentava videovalvonta, hätäpoistumistieoviin voidaan laittaa
hälytykset, tukiaseman asennus netti ja puhelinyhteyden parantamiseksi.
Tuotiin esille myös nuorisotilan välittömän läheisyyden valvonnan hankaluus
ja päihteettömän toiminnan varmistaminen. Nykyisen nuorisotilan Linttiksen
edessä pyörii alkoholisteja ja narkomaaneja ja tämä sama ongelma tulee
seuraaman vanhaan valtuustosaliin.
Kysyttiin voisiko uuteen linja-autoaseman rakennukseen saada nuorisotilat,
mutta tilat on suunniteltu asuinhuoneistoille ja liiketiloille.
Aihe 2. Liikuntakentät
Pikkolan hiekkakentät jäävät uuden Tredun rakennuksen alle.
Koululiikunnan ja seurojen kenttävuorojen mahdollisuudet tulee huomioida
pikaisesti. Kesäkaudella kaikki kentät
ovat varattuja ja liikuntasalitkin ovat täynnä. Liikuntatiloille on siis
huutava tarve!
Lukion viereen rakennettaisiin toinen hiekkakenttä ja Finnentien
varteen Pikkolasta Jalmarin kodon päätyyn myös. Pienemmät hiekkakentät
korvaavat ison kentän.
Pikkola voisi käyttää myös Tarpilan kenttää talvella luisteluun, (ellei
Kirkkoharjun koulu tarvitse) mutta jää on huonokuntoinen.
Liikuntakenttien kunnostukseen on kiinnitettävä huomiota ja Suoraman
nurmikenttä olisi kunnostettava.
Lähiliikunta-areenoita on rakennettava lisää Viheralueiden
toteuttamisohjelman 2013-2020 mukaisesti eli rahoja investointeihin tulisi
myöntää tulevissa budjeteissa.
Tekonurmi on toteuttamisohjelmassa 2013-2020 mukana, mutta rakentaminen
ja sen aloitus riippuvat täysin budjettiin myönnettävistä rahoituksista (investointiohjelma).
Keskusteltiin tekonurmen rakentamisen kalleudesta ja, että samalla rahalla
saataisiin monta pientä kenttää. Kaikissa lähikunnissa on jo tekonurmi. Tekonurmi
on myös tärkeä seurojen harrastusryhmille ja se pidentää kaikkien
harrastuskautta merkittävästi. Tekonurmen todennäköisin sijoituspaikka olisi
Suorama, missä se palvelisi myös koululiikuntaa.
Suoraman ja Kirkkoharjun koulun pihan lähiliikunta-areenat saivat
kehuja! Lisää toivottiin myös ns. ”höntsy” liikuntapaikkoja esim.
frisbeegolfratoja ja asfaltoituja koriskenttiä.
Muiden tahojen suunnitelmia Pikkolaan ovat mm. tekojää ja liikuntahalli.
Toteutuessaan nämä suunnitelmat parantavat liikuntatilojen tilannetta
huomattavasti.
Kuvassa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Heikki Kolu toivottaa osallistujat tervetulleiksi.
Keskustelujen jälkeen pyydetty puheenvuoro.
Valtuutettu Stiina Lahikainen kertoi bussiliikenteen
uudistuksista, jotka tulevat voimaan 6.6.2016. Lippujen hinnat halpenevat
erityisesti nuorilla, koska lapsenlipun ikäraja nostetaan 16 ikävuoteen. Myös
vyöhykkeet muuttuivat. Koteihin on lähetetty lehtinen, missä kaikki uudistukset
selvitetty.
Loppuyhteenveto
Eemeli Saarela summasi illan keskusteluita lyhyesti. Keskustan
nuorisotilan sijoitus ei ole kiveen hakattu, vaihtoehdot olisivat ehkä mahdollisia
vielä. Remontti etenee vanhassa valtuustosalissa ja tilojen käyttö alkaa
mahdollisesti syksyllä tai seuraavana keväänä.
Liikuntapaikoista mahdollisia ovat alkuunsa rahoitukseltaan halvemmat
vaihtoehdot ja tekonurmi, kun sille myönnetään rahoitus. Tekonurmen rakentamiseen on hyvät perusteet
ja suuri tarve harrastaja määrien ja liikuntapaikkojen käyttöasteen
perusteella.
Seuranta
Varsinaisia toimenpidealoitteita ei keskusteluissa tullut
esille. Nuorisovaltuusto on paraikaa
tekemässä videoaloitetta nuorisotila asiassa ja aloite jätetään kulttuuri- ja
vapaa-aikalautakunnalle toukokuussa. Liikuntakenttä asioissa seurataan
lupausten toteutumista ja painostetaan esim. lähiliikunta-areenoiden
rakentamiseen viheralueiden toteuttamisohjelman mukaisesti.
takarivi vas Henri Pitkänen (toimi tilaisuudessa
sihteerinä) Heikki Kolu puheenjohtaja, Lauri Liuko varapuheenjohtaja (nuija
kädessä)
keskirivi vas Tuomas Ylinen (kuvaaja), Eero Haapanen,
Miila Lymi, Niko Tammelin (rahastohoitaja), Jonna Lehto, Mette Paloniemi,
Kiia Mansikkaviita
edessä vas Terhi Järvensivu, Minttu Saarinen, Aliina
Kivimäki, Eemeli Saarinen, Juuso Rönkkö, Matias Pessi.
