Kevään toimintaa

Taas on kevät hurahtanut eteenpäin kovaa vauhtia. Myös nuorisovaltuustolla on pitänyt kiirettä kokoustaessa sekä SAP´18 tapahtuman kanssa. Helmi- sekä maaliskuussa kokoustelimme normaaliin tapaan, ja suunnittelimme tulevaa vuotta ja sen tapahtumia. Huhtikuussa normaalin kokouksen lisäksi järjstimme SAP´18 eli Sullon asiaa päättäjille- keskustelutilaisuuden, jonka aiheina tänä vuonna olivat vähemmistöt ja tasa-arvo Kangasalla. Tapahtuma onnisui mielestämme mainiosti, ja kehityskelpoisia ideoita jatkoa varten syntyi.

Lisäksi käyntiin saatiin kaupunginvaltuutettujen vierailut 9.-luokkalaisten yhteiskuntaopin tunneilla. Valtuutetut kertoivat siitä, mitä heidän toimeenkuvaansa kuuluu, sekä sen millaista on olla kaupunginvaltuutettu. Valtuutettujen kanssa on ollut antoisaa tehdä yhteistyötä, ja aiomme pitää jatkaa yhteistä toimintaa jatkossakin.

Lisäksi Kangasalla järjestettiin ensimmäinen kouluruokaraati, jossa myös nuorsiovaltuusto oli edustettuna. Ruokaraati todettiin hyvin toimivaksi, ja on hienoa, että ruokaraadista tulee vakinainen.

Toukokuussa nuorisovaltuusto lähtee vierailulle Eduskuntaan, ja tutustuu hieman enemmän valtion politiikkaan. Lisäksi kokoustamme normaalisti, seuraavan kokouksen ajankohta on 15.5.

SAP´18 tilaisuudessa onnistunutta keskustelua

Kangasalan Nuorisovaltuusto

SAP´18 Sullon Asiaa Päättäjille -keskustelutilaisuuden pöytäkirja

19.4.2018 klo 17-19  Kangasala-talo valtuustosali

SAP´18 Sullon Asiaa Päättäjille -keskustelutilaisuuden pöytäkirja

klo 17.00       Nuorisovaltuuston puheenjohtajan ja  Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puhe

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jonna Lehto avasi SAP´18 tilaisuuden klo 17.10 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Läsnäolijat olivat saaneet kahvikupposet jo käsiinsä ja tunnelma oli rento. Jonna Lehto kertoi hieman illan ohjelmasta ja palasi myös aiempien vuosien SAP-keskusteluiden aiheisiin. Hän kertoi, että tämän vuoden keskusteluaihe ”tasa-arvo ja vähemmistöt” oli nuorisovaltuuston etukäteen päättämä aihevalinta, toisin kuin edellisinä vuosina aiheet oli kysytty ideaboxien kautta.  Tasa-arvo aihe koettiin tänä vuonna ajankohtaiseksi ja tärkeäksi ja siksi se valittiin.  Jonna Lehto toivotti tervetulleeksi kaupungin valtuuston puheenjohtaja Hanna Laineen.

Kaupungin valtuuston puheenjohtaja Hanna Laine kiitteli kutsusta.  Hanna Laine kehui SAP´18 keskusteluaiheiden ajankohtaisuutta ja tärkeyttä ja toivoi kiinnostavia keskusteluja illalle. 

klo 17.15       Yhteiskuntasimulaattori  -pelataan peliä

Vapaa-aikaohjaaja Tytti Eromäki-Heino esitteli Yhteiskuntasimulaattori -pelin ja sitten pelattin! Yhteiskuntasimulaattori pelissä jokainen paikalla oleva sai osallistua kokeelliseen yhteiskunnan toimintaan roolihahmona.  Jokainen sai roolikortin ja asettui esim. 20-vuotiaan Maijan rooliin, joka opiskelee ja asuu yksin kaupungissa ja harrastaa kitaransoittoa. Pelissä kerrottiin taustatietoja asioille, joista sitten äänestettiin. Äänestyksien tulokset laskettiin ja katsottiin mitä seurauksia äänestys kullekin roolihenkilölle aiheuttaa.  Roolihenkilöt sijoittuivat numerojanalle -10 :stä + 10 :een ja liikkuivat janalla ylös tai alaspäin riippuen äänestysten tuloksista.

Pelissä äänestettiin seuraavista aiheista; pitääkö kaikilla lapsilla olla oikeus kunnalliseen päivähoitoon? Pitäisikö ilmainen kouluruokailu lakkauttaa?  Nostetaanko vai lasketaanko alkoholiveroa?  Äänestyksessä piti äänestää niin kuin roolihahmo äänestäisi. Äänestysten lisäksi saattoi sattuma puuttua peliin ja aiheuttaa roolihahmoille vaikeuksia. Lopuksi katsottiin miten roolihahmot liikkuivat janalla ja ketkä olivat janan hännillä ja kärjessä. Pelissä ei ollut voittajia tai häviäjiä, vain eri tasolla olevia roolihahmoja. Peli havainnollisti miten äänestykset vaikuttavat roolihahmon elämään ja viritti osallistujia tasa-arvokeskusteluun. 

klo 18.00       Keskusteluaiheiden esittely

Roolipelin jälkeen otettiin kahvia lisää ja siirryttiin omavalintaisesti eri ryhmiin keskustelemaan aiheista. Aiheita oli hieman pohjustettu ja mietitty etukäteen. SAP´18 tilaisuuteen oli myös kutsuttu aiheista keskustelemaan Kangasalan vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston jäseniä.  Näin toivomme, että saadaan monipuolisesti eri ryhmien ja eri ikäisten mielipiteitä esiin.

1. Esteettömyys liikkumisessa ja päätöksenteossa

Ryhmässä keskustelivat Lauri Liuko (nuva), Ritva Ahtaneva (vammaispalvelu), Eija Eskola (valtuutettu), Niina Nummela (vammaisneuvosto), Petri Vilkki ( valtuutettu), Matias Pessi (nuva), Minna Rautanen (nuva), Marketta Huuhtanen (nuoriso-ohjaaja), Jonna Lehto (nuva pj.), Asko Koskinen (kulttuuri- ja vapaa-aikakordinaattori)

Kysymykset +1 - +10 asteikolla

Julkiset liikenneyhteydet

Matiaksella heikoimmat yhteydet, koska asuu syrjäseudulla, bussi kulkee kaksi kertaa viikossa. Usealla hyvät bussiyhteydet janalla +7 - +10, vain viikonloppujen yhteyksissä parannettavaa. Petri Vilkki kertoi, että julkisiin liikenneyhteyksiin on tulossa parannuksia syksyllä 2018.

Kangasalan kaupungin palveluiden esteettömyys

Janalla henkilöt asettuivat 0 - +5

Liikuntarajoitteisten on vaikea liikkua Kangasalla kaduilla (pyörätuoli, rollaattori). Vammaisneuvosto Niina Nummela selvittää näkövammaisen kanssa Kangasalan esteettömyyttä. Kangasalan kaupungin palveluiden esteettömyydessä on parannettavaa. Kangasalan kaupungintalon palvelut rajoittuvat vain alakertaan, johon on mahdollista päästä sivuovesta. Todettiin myös, että kouluilla ja Sahalahden nuorisotilalla on ongelmia esteettömyyden suhteen. Esimerkiksi Pikkolan Taitotalolla on raskaat ovet ja korkeat kynnykset, Sahalahden nuorisotilaan kulku on vain portailla.  Joissain kaupungin kohteissa hissit liikkuvat vain avaimilla ja ovet eivät ole sähköovia.

Kangasalan kaupungin nettisivuissa on parannettavaa. Asioita on vaikea löytää, koska ovat usean eri klikkauksen takana, erityisesti iäkkäiden henkilöiden asiointi vaikeutuu. Kaupungin nettisivut täytyisi olla myös usealla eri kielellä. Mobiili versiota ei ole, mutta on kuulemma tulossa.

Kansainvälinen Jukolan viesti tapahtuma on kesällä 2019 Kangasalla, todettiin sen myötä että, kaupungin matkailuesitteet täytyisi päivittää ja niitä tulisi olla usealla eri kielellä. Keskusteltiin myös kuinka kattavat ovat Kangasalan nettiyhteydet (kiinteä verkko tai langattoman kuuluvuus) syrjäseuduilla, voisiko asiaa selvitellä?

Janalla havainnoitiin asuin sijainnin merkitystä palveluiden saantiin.

+4 - +10   Totesimme, että asuin sijainnilla on merkitystä. Lähellä palveluja asuvilla palvelut ovat saatavilla ja niihin helpompi kulkea.

Tietoa kaupungin valtuuston päätöksistä

Ryhmässä keskustelevat ovat saaneet hyvin tietoa. Kaupungin valtuuston kokoukset vammaisille täytyisi olla selkokielellä ja viittomakielellä. Todettiin, että selkokielisyydestä olisi hyötyä myös iäkkäille ja maahanmuuttajille. Kuultiin, että Maijalan palvelutalolla seurataan jo kaupungin valtuuston kokouksia.

Päätettiin, että Kangasalan Nuorisovaltuusto tekee aloitteen Kangasalan kaupungin valtuuston kokouksien selko- ja viittomakielisyyden puolesta. Perusteluihin mainitaan tällaisten palvelujen löytyvän jo mm. Tampereelta ja Ylöjärveltä ainakin. Todettiin, ettei välttämättä ole tarvetta ulkomaankielisyydelle, mutta asiaa voisi selvittää? Kuntalaisaloite kannattaa ensin laittaa puolueryhmille ja sekä kaupunginhallitukselle.

2. Kohdellaanko eri ikä-ryhmiä tasa-arvoisesti?

Ryhmässä mukana pajan vetäjänä Tuoma Ylinen (nuva), Nipha Khannittharam(nuva), Henri Pitkänen(nuva), Eemil Kangastie(nuva),Matias Syrjäniemi (nuva), Janne Tolvanen (ps nuoret), Lilja Pohja(vanhusneuvosto), Raili Nurminen (vanhusneuvosto), Stiina Lahikainen(valtuutettu), Kari Koljonen (valtuutettu), Hanna Laine(valtuuston pj), Oskari Auvinen (kaupunginjohtaja), Timo Keskinen (valtuutettu), Tytti Eromäki-Heino (nuoriso-ohjaaja)

Keskusteluryhmässä oli läsnä hyvin eri ikäisiä ihmisiä.  Ryhmässä lähettiin miettimään onko henkilöillä kokemuksia iästä johtuvasta eriarvoisesta kohtelusta.  Mitään räikeitä esimerkkejä tai kokemuksia ei ryhmäläisille heti tullut mieleen.

Eläkeläiset kertoivat kokoontumistilojen ongelmasta. Tilojen yhteiskäyttö nuorisotila Sentterissä on koettu eläkeläisten kannalta välillä hankalaksi. Käyttövuoroja kyllä saadaan, mutta tila ei aina ole heidän käyttöönsä soveltuva. Toivottiin isompia ja soveltuvampia tiloja eläkeläisjärjestöjen käyttöön. Todettiin yhteisesti, että tilojen yhteiskäytössä noudatettava yhteisiä sopimuksia, jotta homma toimii.

Onko ikäihmisillä enemmän etuoikeuksia?  Pohdittiin onko vanhemmilla ihmisillä etuoikeuksia tai käytetäänkö iästä johtuen etuoikeuksia väärin.

Jotkut ikäihmiset etuilevat esim. kassajonoissa vedoten ikäänsä. Toisaalta nuoret eivät kunnioita vanhempia ihmisiä ja anna heille esim täydessä bussissa istumapaikkaa. Yleinen moite, että nuoret ovat huonosti käyttäytyviä, ei pidä paikkaansa. Suurin osa nuorista on kunnollisia, eivät käytä päihteitä ja kohtelevat muita ihmisiä asiallisesti, pieni rettelöivä vähemmistö pilaa kaikkien maineen.

Jotta molemminpuolinen kunnioitus ja ymmärrys toista kohtaan paranisi, olisi hyvä luoda tilanteita missä toimitaan nuoret ja vanhat yhdessä.  Esimerkkejä yhteistyömuodoista on esim. ystävätoiminta, kokkikurssit, käsityöpajat, älykännykän tai tietokoneen käytön opastaminen. Yhteistyöjutut voivat toimia vaikka nuorisotiloilla tai kerhotoimintana tai vapaaehtoistoimintana missä vaan.  Puhuttiin myös, että tallaisesta toiminnasta voisi saada kursseja tai opintopisteitä hyväksi luetuksi kouluissa ammattikoulussa tai lukiossa. Näin hyödyt olisivat molemminpuoliset.

Nuoria kohtaan ns. ikäsyrjintää esiintyy esim jos isompi porukka nuoria on vaikka kahvilassa ja on äänekkäämpi, heidät ajetaan helposti ulos. Myös yleisesti tapahtuu, ettei nuoria tervehditä heidän saapuessaan asiakkaaksi kauppaan, kirjastoon tai muualle. Nuoria ei oteta todesta maksavina asiakkaina tai vaikka kesätyöntekijöinä.  Usein nuorille ei anneta edes mahdollisuutta vaan heidän tuomitaan stereotypian mukaisesti ”huonosti käyttäväksi nuoreksi”. 

Nykyisin joka 4:s nuori kärsii mielenterveysongelmista. Määrä on suuri ja mietittiinkin onko mielenterveyspalveluissa eroja riippuen henkilön iästä?  Kangasalla tähän on kiinnitetty huomiota, että nuoret saisivat tarpeeksi mielenterveyspalveluja, on lisätty koulupsykogi ja nuorten lääkäri terveyspalveluihin.  Kuitenkin nuorista tuntuu, että ongelmia ei havaita ajoissa ja apua ei saa silloin kun tarvitsee. Tässä tarvittaisiin matalan kynnyksen apua sinne missä nuoret pyörivät eli kouluun. Kouluhenkilökunnan tulisi huomata nuoren avun tarve aiemmin ja tähän voisi vaikka antaa vähän koulutusta esim. opettajien veso-päivässä.  Toisen asteen oppilaitoksissa ongelmien havaitseminen on vielä vaikeampaa ja moni nuori putoaakin yhteiskunnan kärryistä juuri toisen asteen opiskelun aikana tai valmistumisen jälkeen, kun pitäisi itsenäistyö ja mennä työhön.

Mielenterveyspalveluihin hakeutuminen johtuu myös muusta kuin iästä. Jos on pienituloinen tai työtön tai jo niin masentunut, ettei pysyt itse hakemaan apua, niin moni jää kotiin ja yksin ongelman kanssa. Mielenterveyspalveluista tulisikin tiedottaa enemmän ja selkeämmin niin nuorille kuin aikuisille ja omalääkärillä pitäisi olla tietoa saatavilla ja ohjata herkemmin mielenterveyspalveluihin.

Vaikuttaako raha nuorten elämään eriarvoistavasti?  Toisen asteen opinnoissa tulee kustannuksia opiskelusta ja se vaikuttaa eriarvoistavasti nuoriin. Nuoren pitää ostaa omalla kustannuksella kirjoja ja työvaatteista ja muuta opiskeluun liittyvää.

Keskustelu ryhmässä oli vilkasta ja tehokasta.  Hyväksi toteutettavaksi ideaksi jäi nuorten ja ikäihmisten yhteistoiminnan järjestäminen.   

3. Ideapaja Miten edistää tasa-arvoa Kangasalla? 

Ryhmässä olivat mukana Eemeli Saarela (nuva), Mette Paloniemi (nuva), Niko Tammelin (nuva), Jari Leino (valtuutettu), Iikka Nikkinen (valtuutettu), Tony Lähde (valtuutettu), Irina Schutskoff (nuoriso-ohjaaja oppisopimustyöntekijä)

Ryhmä pohti vähemmistöjen asemaa. Jokainen ryhmän jäsen kertoi, mihin vähemmistöön tunsi kuuluvansa.  Esille nousivat mm. ikä, seksuaalinen suuntaus, asuinpaikka, ruokavalio, puhevika, poliittinen suuntaus sekä uskonnollinen suuntaus. Ryhmän jäsenet avasivat saamaansa kohtelua, jonka kokivat selkeästi johtuvan siitä, että edustivat vähemmistöä. Osa ryhmästä oli kokenut suoranaista kiusausta, osa oli saanut osakseen ainoastaan ihmettelyä. Ainoastaan yksi ryhmän jäsen koki, ettei ollut tullut syrjityksi elämänsä aikana.

Paljon keskustelua käytiin mm. omasta persoonasta ja ihmisten erilaisuuden hyväksymisestä. Puheenvuoroja käytettiin erilaisista ennakkokäsityksistä, työpaikoista, työttömyydestä syrjäalueilla sekä yhteiskuntaa yleisesti kuormittavista asioista kuten syrjäytyneistä. Lisäksi pohdittiin valtuutettujen mahdollisuutta tutustua paremmin kaupungin eri alueisiin ja niiden maantieteellisen sijainnin aiheuttamiin haasteisiin. Esille nousivat myös kyläkoulujen lakkautuspäätökset. Pitkät koulumatkat puhuttivat ja sitä kautta julkinen liikenne. Pitkien välimatkojen ja huonojen kulkuyhteyksien nähtiin aiheuttavan eriarvoistumista.

Iikka Nikkinen nosti esille merkittävän seikan todetessaan, että yleisestä normaali-käsitteestä tulisi päästä eroon puhuttaessa tasa-arvosta. Jari Leino huomautti, ettei mm. yleinen käsitys kauneudesta saisi vaikuttaa vanhempien ja muiden lasten kanssa toimivien tahojen toimintaan. Esimerkiksi hän nosti ajatuksen siitä, että ei tulisi määritellä millainen hammasrivistö kuuluu olla ja kummeksui hammashoitohenkilökunnan ehdotuksia luontaisen hammasvälin korjaukseen kosmeettisista syistä.

Todettiin, että yhteiskunta on tasa-arvoistunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Vaikka fyysinen väkivalta on vähentynyt, ryhmä totesi, että henkinen väkivalta on lisääntynyt. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että julkinen hallinto, niin valtio kuin kunnatkin ovat avainasemassa tasa-arvon kehittämisessä. Nuvan Eemeli Saarela oli tyytyväinen, että vähemmistöjen asema sai aikaan paljon keskustelua ja totesi, ettei odottanut merkittäviä parannusehdotuksia vähemmistöjen tilanteeseen. Keskustelu avasi uusia näkökulmia ja oli jo sinällään hyödyllistä.

klo 18.45       yhteenveto ja päätössanat

Keskusteluryhmät palasivat 40 minuutin keskustelun jälkeen takaisin valtuustosaliin. Ryhmien vetäjät esittelivät lyhyesti mitä asioita ryhmissä oli tullut esiin ja mitä asioita keskusteluista seuraa. Nuorisovaltuusto käsittelee SAP´18 tilaisuuden asioita myös seuraavassa kokouksessaan toukokuussa. 

Seuraavaksi tapahtuu:

Nuorisovaltuusto laittaa eteenpäin aloitteen Kangasalan kaupungin valtuuston kokouksien selko- ja viittomakielisyyden puolesta.

Nuorisovaltuusto kartoittaa mahdollisuuksia, missä nuoret ja ikäihmiset voisivat toimia yhdessä (koulu, järjestöt, nuorisotoiminta). 

Tilaisuuden päätteeksi Jonna Lehto kiitti osallistujia ja kaikille osallistujille jaettiin Diplomi muistoksi osallistumisestaan.

Yleisön joukosta kuului kysymys….

Mistä näitä näin fiksuja nuoria tulee ??  Nuorilta vastaus: peruskoulusta!

@nuvakangasala