Miten voimme taata nuorille riittävän hyvinvoinnin?
Nuorten hyvinvointi ja erityisesti mielenterveys on tämän vuoden teemamme. Valitsimme tämän teeman, koska tunnemme sen olevan tärkeä ja ajankohtainen.
8-9 luokkalaisten ahdistuneisuus on noussut kymmenen prosenttia kaikkien Kangasalla vastanneiden keskuudessa. Tyttöjen ahdistuneisuus on tuplaantunut (34% kaikista vastanneista). Riski syömishäiriöille on 21% nuorista. 47% nuorista ei ole saanut apua koulupsykologilta, vaikka on sitä tarvinnut. Tämä selviää vuoden 2021 Kangasalan koulujen kouluterveyskyselystä. Yleisesti Suomessa nuorten tyytyväisyys elämään on laskenut vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2019. Myös kokemus yksinäisyydestä on noussut. Kangasalan kuntalaiskyselyssä vuonna 2021 kehittämisehdotuksiksi ovat nousseet lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella mielenterveyspalveluihin on tutkimuksen mukaan liian pitkät jonot ja siitä aiheutuvat hoitojen pitkittymiset. Nopeista ja helposti löydettävistä matalan kynnyksen palveluista on puutetta. Nuoret ovat tyytymättömiä julkisen liikenteen kulkuyhteyksiin, mikä vaikuttaa esimerkiksi harrastuksiin ja palveluiden saamiseen. Myös kavereiden tavoitettavuus ja näkeminen vaikeutuu, jos ei pääse kulkemaan, mikä lisää yksinäisyyttä edelleen.
Kohtaamme itse nuorina näitä asioita meidän arjessamme. Me nuorisovaltuustossa tahdomme vaikuttaa ja helpottaa avun hakemista ja saamista. Pohdimme yhdessä keinoja, joilla voimme parantaa nuorten hyvinvointia. Koulujen luokissa voisi käydä esittäytymässä terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, erityisopettajat ja kasvatusohjaaja sekä koulunkäynninohjaajat. Kun tukihenkilöt esittäytyisivät uusille seitsemäsluokkalaisille, he tietäisivät keihin ottaa yhteyttä ja missä asioissa. Vaihtoehtoisesti myös luokassa näytettävä esittäytymisvideo voisi olla ratkaisu. He voisivat pitää kouluilla aamunavauksia ja siinä yhteydessä muistuttaa avun hakemisen tärkeydestä. Näiden pienten tekojen myötä kynnys hakea apua madaltuu. Tukihenkilöt voisivat käyttää Instagram-tilejänsä aktiivisemmin tavoittaakseen oppilaita laajemmin. Kaupungin tulisi huolehtia riittävistä työntekijäresursseista sillä tukihenkilöiden vaihtuminen ja puute aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Auttajatahoina voi myös toimia koulun ulkopuoliset toimijat esim. seurakunta ja nuorisotyöntekijät. Henkilökunnan tukihenkilöistä voisi tehdä tiedotusjulisteen koulujen ilmoitustauluille.
Kangasalla on käytössä IPC-menetelmän koulutukset kuraattoreille, kouluterveydenhoitajille ja -psykologeille. IPC-lyhytterapia on masennuksen oireiden ehkäisy- ja hoitomenetelmä. Lyhytterapiasta ei kuitenkaan ole nuorilla tietoa, joten apu jää saamatta, koska sitä ei osata kysyä ja se jää monesti tarjoamatta. Muissa kunnissa, kuten Tampere, on käytössä mielenterveystarkastus. Se on kuin normaali kouluterveystarkastus, mutta siellä keskustellaan mielen hyvinvoinnista. Siellä voisi esitellä mielenterveyspalvelut keskustelun lisänä. Tämän voisi toteuttaa laajan terveystarkastuksen ohessa, johon kuuluisi käynti kouluterveydenhoitajalla, koululääkärillä ja koulupsykologilla tai psykiatrisella hoitajalla.
Näillä muutamilla ehdotuksilla toimenpiteiksi turvaamme kaikille nuorille riittävän avun tarpeeksi nopeasti. Tähän tarvitaan kuitenkin kaikkien tahojen apua nyt sekä kotona että koulussa että vapaa-ajalla.
Nuorisovaltuusto voi omalta osaltaan toimia tiedottajana tukipalveluista nuorille ja viedä nuorten ajatuksia päättäjille.
.jpeg)
Kuvaaja Simo Yli-Äyhö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti